Image Slider

Tj 6 päivää

tiistai 27. kesäkuuta 2017


Kuuden päivän päästä tähän aikaan istun lentokoneessa matkalla kohti Moskovan lentokenttää, jossa pitäisi vaihtaa konetta alle kahdessa tunnissa - olettaen, että ensimmäinen lento on ajallaan. Ja vaihtoon tietysti kuuluu mukavasti terminaalin vaihtokin, eikä Moskovan kenttä kuulemma ole niitä kaikkein toimivimpia lentokenttiä. Matkassa on vielä yksi liikkuva osanen, nimittäin ennen kaikkea tätä pitäisi vielä suoriutua lautalla Hong Kongin lentokentälle Macausta aamukuudelta. Lippu on sentään ostettu etukäteen, ettei tarvitse lentää paikalle helikopterilla mikäli lautta sattuisi olemaan täynnä. Jos olisi vähän ylimääräistä rahaa, lentelisin kyllä mieluusti useinkin Hong Kongiin viidessätoista minuutissa.

Huomenna pitäisi olla viimeinen työpäivä, mutta pomoni kanssa on aina pari muuttujaa: tällä kertaa tuli soitto sunnuntai-iltana, että hänellä ei olee aikaa minulle ma-ke, joten viimeiset työpäivät siirtyvät loppuviikkoon. Kavereiden näkeminen meni siis sivusuun, sillä he ovat oikea-aikatauluisesti töissä alkuviikon ja näin saavat harjoittelun pulkkaan kun minä vasta aloitan loppurupeaman. Kiva. Onneksi ei oltu kuitenkaan lyöty mitään suunnitelmia vielä lukkoon, muuten olisi harmittanut vielä enemmän.


Macaun kesää voi osuvasti kuvata yhdellä sanalla: ikihiki. Täällä ollaan eletty ympärivuorokautisesti kolmessakymmenessä asteessa (joka oikeasti tuntuu 40+ asteelta usein) jo kaksi kuukautta ja vaikka kyllästyttääkin pyyhkiä hikiviiksiä viiden minuutin välein, rakastan tällaista säätä. Onneksi Macaun kesä jatkuu vielä pitkälle, pitkälle syksyyn, joten en jää mistään paitsi "nauttiessani" Suomen kesästä. Ja kuumimmat kuukaudet elo- ja syyskuu ovat edessä vasta kesäloman jälkeen.

Lähtövalmisteluita on pitänyt alkaa tehdä ajoissa kun tosissaan viimeiset päiväni saan viettää 9:30-19 toimistolla. Kolmas iso matkalaukkuni on matkalla Macauun, jotta saisin kaikki tavarat säilytykseen kesän ajaksi. Vähän jännittää kyllä, mahtuuko kaikki varmasti silti, varsinkin nyt kun tuliaisetkin vievät extratilaa Suomeen lähtevissä tavaroissa. On myös kamalan vaikeaa ajatella, mitä jättää tänne kesäksi ja mitä ottaa mukaan, Suomesta kun kuitenkin tulee mukana lisää tavaraa. Ensi vuonna emme käytä koulussa enää koulupukua, joten vaatekertaa pitää suurentaa. 


Fiilikset lähdöstä ovat vähän haikeat. Kavereita en ole nähnyt koko kesäkuussa, koska työaikataulut ovat menneet täydellisesti ristiin ja seuraavan kerran näemme sitten vasta elokuun lopussa. Macau on myös todella rakas paikka ja kun täällä on käppäillyt ristiin rastiin viimeiset kymmenen kuukautta, tuntuu oudolta herätä jossain muualla. Suomea olen kokopäiväisesti puhunut kaksi viikkoa sitten viime elokuun, joten sekin on hyvin suuri muutos. Joulun jälkeen en ole itseasiassa puhunut suomea ääneen montaakaan kertaan. Kuten bloggauskielestäni huomaa, osaan suomea edelleen. On se suullisesti kuitenkin vähän tökkivämpää ja joistain uusista aihepiireistä en osaa puhua suomeksi, esimerkiksi kouluaineista. Turha siis kysyä, mitä opintoni sisältävät ellet ole valmis googlailemaan mikä on balance sheet, market equiliubrium tai annuity suomeksi. Minä en nimittäin tiedä.

Suomeen on tietysti myös kiva tulla näkemään perhettä ja kavereita ja ah, syömään ilmaista ja jonkun muun tekemää ruokaa. Ylioppilasjuhla-aikaan olin kateudesta vihreä kun muut pääsivät syömään hyvää ruokaa ilmaisiksi, hahah. Ja on ihan mukavaa kun ei tarvitse pelätä liskojen tai muiden hirvitysten ilmestymistä huoneen seinälle. Perheen kanssa lähdemme Kreikkaan kahdeksi viikoksi ja suunnitelmissa olisi pari lähimatkaakin, joten varsin matkailun täyteinen kesä luvassa ja sehän minulle kelpaa. Ja tietysti pitää kanssa ihan vain levätä ensi lukuvuotta varten, tästähän kurssit vasta vaikeutuvat ja minä olen ollut monesti jo hermoromahduksen partaalla. Go to university they said, it'll be fun they said. Noh, pakko myöntää, että olen löytänyt sisäisen hikarini vihdoin.

Seuraavan kerran saatankin postailla jo Suomesta, saa nähdä miten kiireisiä loppupäivät ovat!

Puhutaan politiikkaa: Macaun suhde Kiinaan

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Mikäli tekee mieli alkaa väitellä jonkun kanssa, otappa puheeksi Kiinan aluepolitiikka. Okei, ehkä ei kannata oikeasti, sillä tämä aihe menee monella asianomaisella syvälle tunteisiin. Mitä tarkoitan Kiinan aluepolitiikalla? Yksinkertaisesti: ovatko Macau, Hong Kong ja Taiwan alueita/kaupunkeja Kiinassa vai valtioita.

Virallisestihan kaikki kolme ovat osa Kiinaa, sillä niille ei ole myönnetty itsenäisyyttä. Yhtenä suurena syynä se, ettei Kiina itse anna tätä nimikettä ja usein isottelee muita maitakin olemaan antamatta sitä. Varsinkin Hong Kong ja Taiwan ovat paljon esillä itsenäisyyshalujensa kanssa, mutta Macausta ei puhuta mitään. Ei sillä, että Macausta muutenkaan hirveästi puhuttaisiin, varsinkaan Suomessa, mutta erityisesti Macaun asemasta Kiinaan ei moni tiedä yhtikäs mitään.


Macaulla on oma lippu, valuutta, passi (joka on paljon vapaampi kuin Kiinan), rajamuodollisuudet, kansallislaulu, viralliset kielet ovat kanttonin kiina ja portugali, ei mandariini ja kirjoituskieli on perinteinen kiina, ei yksinkertaistettu, kuten Mainlandissa. Myös lait eroavat paljon Manner-Kiinasta; nettiä ei ole rajoitettu, Macaussa saa suomalainen oleskella 3kk ilman viisumia (vrt. Kiinaan, jossa ei saa sekuntiakaan), jonkunasteisia mielenosoituksia saa olla, koulutus on parempaa ja siisteyden säilyttämiseksi on varsin singaporelais-tyylisiä lakeja: roskaaminen, sylkeminen, monissa paikoissa tupakointi ja lemmikin jätösten jättäminen ovat kaikki sakolla rangaistavia asioita. Ei siis ihmekään, että Macaussa siisteystaso on aivan eri luokkaa Kiinan kanssa. Kuulemma ero heti rajakaupunkiin on kuin yö ja päivä. Macau on myös paljon "hyvinvointivaltiollisempi" kuin Kiina, mutta eipä täällä olekaan yhtä paljoa ihmisiä, joista pitää huolta.

Siinä missä hongkongilainen ei suostu tulla kutsutuksi kiinalaiseksi, macaulaista harvoin kiinostaa miksi heitä kutsuu. Englannin opettaja yritti herättää keskustelua luokassa ja kysyi, haluavatko luokkalaiset olla kiinalaisia vai macaulaisia. Tuli pari olankolautusta ja "I don't really care". Opettaja itse taisi olla macau-henkisempi ja varmaan nuoren sukupolven passiivisuus ärsytti. Toisaalta, minun sukupolveni ei muista aikaa ennen kuin Macau siirtyi Kiinalle 1999.

Asiaa myös ehkä monimutkaistaa se, että "macaulainen" virallisesti tarkoittaa ihmistä, jolla on suvussaan alkuperäis-macaulaista ja portugalilaista perää. Tämä porukka on hyvin pieni. Monen nyky-macaulaisen sukujuuret ovat Kiinassa ja näin he ovat "kiinalaisia", vaikka olisivatki aina asuneet Macaussa. Itse kutsuisin Macaussa syntynyttä macaulaiseksi, aivan kuten Suomessa syntynyt ja/tai kasvanut, suomea puhuva ja "suomalaisesti" elävä on suomalainen, eikös?


Vaikka kansallisuustermit eivät ehkä herätä kiinnostusta, on alueidentiteetti aika suuri mielestäni. Instagramissa monella komeilee Macaun lippu (macaulainen, minun määritelmälläni, ei KOSKAAN laittaisi Kiinan lippua edustamaan itseään) ja varsinkin suuntanumero +853 (huomatkaa yhteys Suomeen) on yleisesti käytetty tunnus ja se on monella lähellä sydäntä. Macaulaiset myös erottavat itsensä hyvin tiukasti "Mainlanderseista", joita on turisteina Macau täynnä. On hassua miten jokainen osaa englanniksi Mainlander-termin, vaikka muut nykysanonnat eivät ehkä olisikaan tuttuja.

Macaulaisten suhtautuminen Kiinaan on myönteisempi kuin hongkongilaisten ja taiwanilaisten, sillä Macau hyötyy rahallisesti Kiinasta hyvin paljon. Sieltä tulee järkyttävät massat turisteja, joiden ansiosta Macaun kasino-, retail- ja hotellialat kukoistavat ja tuovat varallisuutta tänne. Kun Hong Kong luovutettiin Kiinalle kahta vuotta aiemmin kuin Macau, oli heidän sopimuksessaan jotain häiriöitä ja sanotaan, että Kiina oli muuttanut joitain ehtoja kertomatta tästä Hong Kongille. Macaun kanssa samanlaista "huijausta" ei tapahtunut, joka on yksi syy erilaiselle suhtautumiselle. Macau oli levettomampi (yksi salaliittoteoria on, että Kiina olisi lähettänyt gangstereita tänne, jotta macaulaiset haluaisivat liittyä Kiinaan saadakseen lisää turvallisuutta) ja Kiinalle siirtymisen jälkeen rikollisuus on kitketty varsin hyvin pois.

Kavereideni mielestä Hong Kongin mielenosoitukset ovat typeriä. Heistä on turhaa tahallaan haastaa riitaa, sillä se ei auta tilannetta mitenkään, päinvastoin. Olen kysynyt, mikä saisi Macaulaiset vastustamaan Kiinaa ja kuulemma jos nettiä alettaisiin rajoittamaan, suuttuisi kansa. Tämän tapahtumiseen ei ole mitään viittauksia mutta 2040-luvulla molemmat, Macau ja Hong Kong, siirtyvät jotenkin enemmän Kiinan alaisuuteen. Vähän pelottaa, mitä silloin käy, Kiina ei nimittäin kyllä varmasti ikinä päästä näitä alueita näpeistään.


Koulussa opettajat usein lipsauttavat Macaun olevan maa, esimerkiksi kun puhutaan GDP per capita -maiden järjestyksestä -köh Macau on huippua köh köh-, mutta aina korjaavat itseään aivan kuin heitä olisi kielletty puuttumasta poliittisiin ongelmiin. Koulussani toki on aika paljon kiinalaisia, joista osa ei ehkä tykkäisi kuunnella päivittäin itsenäisyysmielistä opetusta. Ja eihän Macau tosiaan virallisesti ole maa, vaan erityishallintoalue.

Itse aina sanon asuvani Macaussa, en Kiinassa. Minulle näiden kahden paikan ero on niin suuri, etten koe asuvani samojen rajojen sisällä - ja itse asiassa Macaulla onkin omat rajansa, joten en asukaan. Kaikki arkkitehtuurista ihmisten käytökseen on todella erilaista. Ero tietysti on erityisen suuri, koska Kiinassa asuin pohjoisessa ja nyt asun melkein kaksituhatta kilometriä etelämmässä, jossa kulttuuri olisi joka tapauksessa erilainen.

Macaussa jopa liikennekulttuuri on erilaista kuin Kiinassa. Selvä ero on tietysti vasemmanpuoleinen liikenne, kuten Hong Kongissakin, eikä täälläkään aina muisteta vilkkua, mutta jalankulkijoille annetaan tietä, tööttäilyä ei kuulu paljoa, eikä kaistaa vaihdeta äkillisesti. Tämä muuttu erilaiseksi heti kun mennään Kiinan puolelle ja jopa eteläkiinalaiset kaverini olivat yllättyneitä hyvistä ajotavoista Macaussa.


Macaulaiset katsovat länsimaisia leffoja ja TV-ohjelmia (vaikka K-drama onkin ehkä suositumpaa) ja kuuntelevat länsimaista musiikkia. Kun ensiksi saavuin Macauhun, oli meillä non-locals week ja näin tapasin vain kiinalaisia. Muistan, kuinka pelkäsin, etten tutustuisi Macaussa kehenkään, jonka kanssa voisin puhua viihteestä, sillä kiinalaiset eivät tienneet edes juuri ilmestynyttä Suicide Squadia. Yksi kiinalainen kaveri tiesi vähän Pretty Little Liarsista ja kysyi hiljennetyllä äänellä ja kuin tämä olisi ihmeellistä, eikös siinä joku ollutkin "gay". Eikä hän siis mitään pahaa tarkoittanut, asia vain oli täysin vieras.

Macaulaiset kaverini ovat verrattavissa suomalaisiin kavereihini. Voi puhua täysin samoista asioista, vaikka politiikka harvoin tulekaan puheeksi, ehkä koska täällä ei hirveästi äänestellä tai ole eri puolueiden kiistoja :D Macaulaiset ovat todella länsimaalaisia ja siksi ehkä tänne on ollutkin niin helppo sopeutua. Ei tarvitse varoa mitä sanoo, eikä puolustaa tasa-arvoa.

Kulttuurisesti Macau siis eroaa hyvin paljon Kiinasta, mutta onko se kaupunki vai maa? Jokainen joutuu tekemään polittisen päätöksen puhutessaan Macausta. Onko se "Macau, Macau" vai "Macau, China"? Laitetaanko nettikaupan valtiovaihtoehtoihin Macau ja Hong Kong erikseen Kiinasta? Kouluni on hospitality-alan koulujen top-listalla ja koulun nimen vieressä oli Kiinan lippu. _Oli_, koska koululta varmaan valitettiin nettisivulle, sillä nykyään siellä on Macaun lippu. Jos kysytään missä Macau on, sanotaanko, että Etelä-Kiinassa vai Hong Kongin lähellä? Molemmat ovat totta, mutta poliittinen kanta tulee heti esille. 5-vuotiaalle. serkulle puhutaan aina Kiinassa asuvasta Verasta ja kun korjasin äidille (lue hifistely-äänellä) "en enää asu Kiinassa, asun Macaussa" oli vastaus, että opetetaan nyt ensiksi maantiede ja sitten vasta politiikka. HAH.

Mikäs se Macau sitten on ja mikä on macaulaisten oma kanta asiaan? Yhteenvetona sanoisin, että Macau on paikka, jossa ei tuhlata aikaa aluepolitiikan miettimiseen, mutta liehutellaan ylpeästi omaa lippua.

Work work work

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Neljäs työpäivä takana. Kaikkien vaikeuksien kautta taisin lopulta löytää itseni juuri sieltä, missä minun kuuluukin olla. Pomo on portugalilainen huithapeli ja vaikka tähän mennessä jokapäiväinen työtehtäväni onkin ollut skannaaminen (aika menee ihmeen nopeasti kun voi uppoutua omiin ajatuksiin), olen viihtynyt töissä hyvin. Kaverit valittavat epämukavista kengistä, työaikataulustaan, ankarista mentoreista ja takahuonetyöstä, minä en voi samaistua. Työtä on ma-pe ja asunakin toimivat perusvaatteet (koululta tuli "avulias" tekstiviesti kesken toisen työpäivän, että dress code on smart casual), eikä minun pidä suorittaa mitään tehtävälistaa saadakseni hyväksytyn suorituksen. Toisaalta, en ole töissä missään suuressa brändissä kuten Louis Vuitton tai Prada, enkä saa palkkaa, mutta tämä käy minulle, olenpahan harjoittelussa ja vieläpä kivassa seurassa.

Ensimmäisen työpäivän piti olla viime viikon torstaina, mutta aamulla sain pomolta viestin, että aloitankin työt vasta seuraavana päivänä. Kelpaa. Asuntolassa minun piti muuttaa 7. kerroksesta 11.:aan kesäksi ja voi että kun sitä tavaraa on kertynyt! Kaksi isoa ja kaksi pientä matkalaukullista + iso pahvilaatikollinen + 7 muovipussillista löysi itsensä kolmen päivän siivoamisen ja muuton jälkeen uudesta huoneesta. Kesäksi tänne saa jättää säilytykseen kolme matkalaukkua yms ja Suomeen on lähdössä yksi iso ja yksi pienimatkalaukku. Saapi nähdä miten montaa kyyneltä tirahtaa kun pakkaan lopullisesti. Ainakin yksi uusi matkalaukku on pakko ostaa, mutta onneksi on taobao ja halvat hinnat.


Ensimmäisenä työpäivänä saavuin toimistorakennukselle 10 min etuajassa, hyvä työntekijä kun olen, ja sain tekstiviestin, että pomo tuleekin paikalle puoli tuntia myöhässä. Tässä vaiheessa olin aika varma siitä, että työskentelen "se on melkein, eikä just" -tyypin kanssa. Haastattelukin oli siirtynyt kahdesti samana aamuna. Mutta mikäs siinä, ei ainakaan tarvitse olla kuolemanvakavana ja aina jännittämässä ankaran pomon takia.

Perjantaiaamupäivisin paikalla on myös part time -työntekijä, joka heti kertoi tietävänsä, kuka olen. Hänellä nimittäin on kaveri IFT:ssä, joka oli puhunut suomalaisesta oppilaasta HAH. Alan kohta olla jo pikkujulkkis näillä huudeilla. Okei, vitsi vitsinä, mutta ei ole eka eikä toka kerta - eikä kolmaskaan sillä itse asiassa juuri tänäaamuna työpaikalla hissiä odotellessa yksi tyttö alkoi jutella minulle, tiesi heti kuka olen, ja kertoi olleensa Suomessa vaihdossa, vieläpä Haaga-Helian kampuksella, joka on aika lähellä Suomen kotiani. Hän vilkutti hyvästit omassa kerroksessaan ja sanoi suomeksi "hauska tavata".


Tämä työviikko alkoi loisteliaasti kun taas olin ajoissa paikalla odottamassa pomoa. Ja odottamassa ja odottamassa. Puolen tunnin kuluttua päätin lähettää tiedustelitekstiviestin ja vastaukseksi tuli puhelu, jossa pomo naurahti unohtaneensa minun koko harjoittelun. Kiitos. Tietysti hän myös pahoitteli ja neuvoi, kuinka pääsen toimiston sisälle. Ilmastointia en osannut laittaa päälle, joten hikoilin kaksi tuntia, ennen kuin pomo vihdoin saapui pelastukseksi. Nykyään osan laittaa tuuletuksen päälle, mikä on sinällään varsin hyvä asia kun ulkona on 30 asteen hiostava helle ja pomo on joka päivä tullut toimistolle vasta puolenpäivän aikaan.


Maisemat työpisteeltäni

Tänäaamuna heräsin kaverin kehotukseen mennä katsomaan todistus. Sydän hakaten tuhatta ja sataa kirjauduin koulun järjestelmään ja sormet täristen avasin oikean sivun. Pääsinkö läpi, pääsinkö läpi, pääsinkö läpi? Kivi vierähti sydämeltäni kun näin saaneeni matikasta 54 pistetta (50 läpi) ja accountingista jopa 11 "ylimääräistä" pojoa. Kaiken kukkuraksi GPAni on todella hyvä, vaikka tämä jakso onkin ollut varsinainen stressirupeama. Moni ei saa normaalistikaan yli 3:n GPA:ta joten tapu tapu selkään, en minä ihan bimbo ole. Englannissa olen jämähtänyt ilmeisesti A-:n kiroukseen, enkä tiedä miten ihmeessä saisin parannettua tulosta parilla pisteellä. Kaikki kurssityöt ovat aina olleet melkein täydellisiä ja loppukoekin meni todella hyvin. No jaa, en voi valittaa A-:sta ja onpahan selvä tavoite ensi kurssille.

Macaussa on viime päivinä ollut todella dramaattisia pilviä, nauttikaa tähän loppuun siis toisestakin maisemakuvasta.